Tässä vaiheessa kesää, kun ensimmäiset silmut puhkeavat, on hyvä kirjata itselleen tavoitteita siitä, mitä tänä kesänä haluaisi ehtiä tehdä. Viime aikoina puutarha on tehokkaasti vienyt kaiken ajan ja mehut. Mitään varsinaisesti näkemisen arvoista siellä ei vielä ole, mutta senpä vuoksi kävinkin juuri kuvaamassa niitä synkimpiä paikkoja, joille haluaisin jotakin tehdä.
Piharakennuksemme takapiha on ollut edellisellä omistajalle lähinnä joutomaata. Siellä on erinäisiä läjiä sorakasoja ja täytemaata. Sekä runsain määrin vuohenputkea. Ensimmäistä sorakasaa tässä jo leviteltiin, ja lehtikompostin näppärästi tyhjensin tänne. Sieltä tuli muuten viisi kottikärryllistä multaa, vaikka on vain eurolavan kokoinen reilun metrin korkuinen häkkyrä.
Sama maisema kadulta päin. Oi, jospa tämä syksyllä jo näyttäisi toisenlaiselta, niin sitten voisi tuon kunnan työmiesten viime syksynä unohtaman "Valmistaudu pysähtymään" liikennemerkinkin raivat pois tuolta ojasta. Viime talvena aura-auto kippasi tähän meidän takapihallemme lumikasan, vaikka toisella puolella tietä olisi ollut tyhjä pelto. Siitä ymmärsin, että jotakin tälle pitäisi tehdä, etteivät ne seuraavaksi parkkeeraa aura-autojaankin tänne - kun siinä on sitä tyhjää tilaa.
Tuon rytöläjän keskeltä ei meidän maakellari oikein pääse oikeuksiinsa...
Tässä pitäisi myös kaivurin pyörähtää pengertämässä maata. Ja pikkujuttuna vielä tuo talon ulkoverhouksen uusiminen...
Tämä kuva on ihan vain sen takia, että lähes päivittäin ihmettelen, voiko jollakin olla vielä kamalammat kuistin verhot? Edellisen tai sitä edellisen asukkaan peruja nämäkin. Jospa tänä kesänä saisin tähän muutoksen aikaiseksi. Mutta pelkät verhot eivät tietenkään riitä, vaan pitäsi maalata sinät ja katto ja lattia - ja sitten laittaa ne uudet verhot. Siihen tämä viime kesänäkin kaatui.
Valkovuokot omenapuun juuressa kukkivat.
Sitten yksi jo selätetty projekti. Orapihlaja-aidan leikkaaminen. Korkeutta sillä oli parhaimmillaan neljä metriä. Tähän juureen oli tarkoitus levittää ravinnoksi hevosenlantaa, mutta kuka näiden valko- ja sinivuokkojen päälle sellaista voisi levittää! Tiedän, olen hyvin tunteella käyvä puutarhuri.
Ensimmäiset todella tulipunaiset tulppaanit kukkivat myös. Aivan upea väri muuten.
