Sivut

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Iltapuhteita

Aloin miettimään, että mihin mun aika on oikein kulunut, kun en ole kuukauteen nostanut edes ompelukonetta pöydälle. Syy voi olla se, että minulla ei ole varsinaistaa TILAA, jossa ommella. Sellainen pitäisi saada. Tietenkin. Ensin piti saada hyvä ompelukone, sitten kunnon kankaita, sitten erilaisia neuloja. Sen jälkeen saumuri. Nyt oma tila. Sitten uusi huone. Kohta kai isompi talo kankaiden säilytystä varten. Halpa harrastus tämä ompeleminen. 

Sijaistoimintana olen puuhannut muuta. Kuten piirtänyt.



Kas, sieltähän ensimmäiset asiakkaat jo saapuvatkin. Hieman ujoilta näyttävät. Isompi on pikkusiskon käsialaa. Aika lystikäs kaveri mielestäni.


Kunhan idealamppuun syttyy taas valo, niin sitten ompelen jotakin mukavaa...


...tällaisista kankaista. Ihastuin ikihyviksi näihin Nanson kankaisiin. Ja iloitsen kotimaisuudesta. 


Kerran sanoin miehelleni, että en ole koskaan saanut häneltä yhtään korua. Naisen koskaanhan riippuu tilanteesta, onko se aina, harvoin vai ei ikinä. Niinpä hän takoi minulle pari korua. Aina kannattaa valittaa. ;)



Nämä paistettavat muovailumassat on muuten näppäriä käsitellä lastenkin kanssa. Kannattaa kokeilla.


3 kommenttia:

  1. tosi hyvä juttu!! :D ihania nuo korut ja tuo kangas on huippu!! What is this caffila?? ;)
    tuli oikeen hyvälle mielelle kun tätä luin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. Kahvila on se sama pieni taukopaikka, jossa taisit itsekin eräänä päivänä käydä. Se vaan tuntuu olevan aina auki, niin tein siitä kertovan kyltin. Lähinnä kai itselleni. ;)

      Poista
  2. niin ja ihania nuo pikkukaverit (asiakkaat) :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)