Lumikukkia

Just, kun mä sain kesäkukat kukkimaan, niin

"Pakkasaamu oli joella

ja tuuli poltti kasvojain..."

Siispä kaivoin ompelukoneeni esiin ja ompelin tällaisen tähtipaidan. Olen vierastanut näitä kahdesta kankaasta tehtyjä vaatteita, kun mulla niistä tulee mieleen 90-luku, mutta nyt rohkenin kokeilemaan, eikä lopputulos oikeastaan ollutkaan kovin paha.

 Tuossa vielä parempi kuva eskarilaisen mekosta.

 

 

Hännänheilutusta

Mikäs se täältä puuttuu?

 

 

No häntä tietenkin.

 

Koiralle housut ja niin oli kivat, ettei häntä pysynyt kuvauksen aikaa paikoillaan. ;)

 

Äitin lemppari

 

Tästä eskarilaisen mekosta tuli äitin suosikkivaate. Väri on mitä mainioin, mutta jos mekosta jotain muuttaisin, niin kaventaisin sivusaumasta kainalon alta. Vähän leveähkö, mutta seuraavalla kerralla sitten parempi.

 

Mitenkäs se perhonen lentääkään?

 

 

 Materiaali joustofroteeta.

Palasia

Tämä nyt ei sananmukaisesti liity ompelemiseen, mutta kun tämä kotiäidin elämä on ajoittain niin lystikästä työkavereiden juttuja kuunnellessa, että kerron sattumia teillekin.

Nelivuotias hahmotteli maailmaa: "Jääkaappi on vähän niin kuin kaappi,

 jossa on jäätä ja ambulanssi on vähän niin kuin joku, joka ampuu.

Tarkoittaako ampuminen sitä, että valot vilkkuu?"

 

Samainen tyttö kattoi pöytää ja sanoi: "Äiti, laitoin jokaiselle yhtä monta lihapullaa. Meille seitsemän ja sulle kuustoista." Voiko tuohon enää muuten suhtautua kuin huumorilla.

 

 

Leivottiin pitsaa ja laitettiin päälle tonnikalaa.

Eskarilainen kysyi, onko siinä enemmän tonnia vai

kalaa.

 

Tytöt pelasivat Aliasta. Eskarilainen selitti: "Se on semmoinen tasapainolaukkaussetä".

Oikea vastaus: balettitanssija.

Peruslökäpöksyä

 

 

 

Hurauttelin neitokaiselle vespa-kankaasta paidan ja tähtivelourista housut. Turha kai se on kummempia alkaa kikkailemaan, kun nuo peruslökäpöksyt on kuitenkin eniten käytössä. Joku oli hukannut mun mittanauhat, niin tuo paidan tekeminen meni ihan tosissaan tekemiseksi. Ei siitä meinannut mitään tulla ja tarkkaan ottaen ei siitä koskaan sitä tullutkaan mitä piti. Piti tulla pikkuveljelle, mutta tulikin eskarilaiselle sopiva. :D Hosuihin laitan vyötäröön leveän kuminauhan resorin sisään ja se tuntuu olevan hyvä ratkaisu. Pysyy pöksyt jalassa eikä resorit lörpsähdä pesussa.

 

 

 



 

Vielä havaintoja arjesta. Jos keittiön laatikoissa ei ole kahvoja, niitä ei voi käyttää. Tavarat siis lojuvat pöydällä. Jos tavaroille on paikka - kuten sopiva pöydänkulma jyvämyllylle - niitä on mukava käyttää. Huomaa oikeanpuoleisesta kuvasta tarjotin, joka on ostettu akkain ostosreissulta Saarijärven Stockmannilta.

 





Pipotehtailua

 Pipokaavaa olen viimeisimpänä kehitellyt. Ja nyt kun kaava on kohdallaan, niin piti testata, että toimiihan se varmasti. Toimi se.

Kuvatutkielmia

Eilen pääsin taas varsinaiseen asiaan eli ompelemiseen. Myrkkysienistä syntyi paita. Ajattelin kuvata sen autenttisessa ympäristössä rytyssä ja mytyssä. Siltä varalta, että jos se kaverin tytöllä, jonne se on matkalla, ei koskaan pääsekään muuta kuin siisteihin pinoihin vaatekaappiin ja kauniisti laskosteltuna pyykkikoriin. ;)

Kokeilin myös haalareita pitkillä käännettävillä resoreilla, niin käyttöikä olisi pidempi. Nämä oli tarkoitus mennä kaverin pojulle, mutta mulla ei sattunut olemaan tarpeeksi ruskeaa resoria, niin näistä tuli tällaiset inspiraatiokappaleet.

 

"Näytänköhän mä ihan tytöltä tässä myssyssä..."

Ärsytti, kun kaikki kypärälakit valui silmille, niin tein naperolle uuden. Ehkä vähän tyttömäinen pojalle tai sitten ei. En tiiä vielä.

Lopuksi vielä ohje puulattian kunnostuksesta. Ensin otetaan lautalattia esiin muiden kerrosten alta. Hiotaan se. Siivotaan pölyä. Kitataan. Hiotaan. Tässä vaiheessa viimeistään huomataan, että epäkeskohiomakone on verraton väline. Siivotaan pölyä. Pyyhitään rätillä. Maalataan. Hiotaan. Siivotaan. Maalataan. Ja valmista tuli. Helppoa kuin heinänteko.

Back to the 50's

Ompelukone on nyt ollut hiljaa, kun oon puuhastellut näiden muiden projektien parissa. Keittiöremppa alkaa olla voiton puolella. Kahdeksankymmentäluvun keittiö nuorentui viisikymmentäluvun keittiöksi. "Uusi" keittiö on purettu joltakin koululta ja sai uuden elämän meidän köökissä. Tumman harmaa pöytätaso vaihtui koulun keittiön kokopuiseen tasoon, josta jurskutin venelakan pois ja öljysin sen sitten. Loppputulos on kuin uusi. Eläköön vanhat kunnon materiaalit!

Ovien kahvat vielä puuttuu.

 

Hyllyt päällystin hyllypaperilla, niin kuin ajan henkeen kuuluu.

 

 Nyt haluaisin lisää tämän tyylisiä kortteja, että saisin jokaisen kaapinoven sisäpuolelle piristeen. Hyvät naiset, mistä näitä saa?